Siirry sisältöön

Parempi huolehtia kuin olla huolissaan

Sängyllä on kannettava tietokone ja kuvassa näkyy paljaat varpaat ja osa sääristä jotka ovat farkkujen peitossa.
Kysyimme Diakin sosiaali- ja terveysalan lehtoreilta, millaiset asiat herättävät heillä huolen opiskelijan jaksamisesta tai opintojen sujumisesta.

Tukea tarvitsevan AMK-opiskelijan prototyyppiä on vaikea määritellä. Suurin osa opiskelijoista selviytyy opinnoistaan hyvin, hakee tarvitessaan ohjausta ja valmistuu ajallaan. Voimaa opiskeluun hankkeessa yksi tavoite on löytää ne opiskelijat, jotka eivät välttämättä hakeudu tuen piiriin, vaikka saattaisivat siitä hyötyä.

Opettajat ovat lähinnä opiskelijoiden arkea ja havaitsevat hyvin näitä pieniä merkkejä – kutsumme niitä huolihavainnoiksi. Voimaa opiskeluun -hankkeessa halusimmekin kysyä opettajilta, millaisia huolihavaintoja he opiskelijoista tekevät, jotta voisimme tarjota tukea oikea-aikaisesti, ennen opintojen viivästymistä tai keskeytymistä.

Poissaolot terästävät huolitutkan

Opettajille tyypillisin huolta herättävä asia opiskelijan opiskelukyvyssä on poissaolo opetuksesta. Vaikka poissaolojen seuraaminen on opettajalle työlästä, yksi vastannut opettaja tarjosi hyvän kehittämisehdotuksen:

Poissaoloja tulisi seurata ja kirjata ja niiden pohjalta tulisi olla selkeä toimenpidesuunnitelma poissaolon syiden ja mahdollisen tuen tarpeen selvittämiseksi.”

Voimaa opiskeluun -hankkeessa tuen piiriin ohjautumisessa onkin ensimmäisenä kriteerinä puutteellinen läsnäolo opetuksessa.

Tekemättömät tehtävät ja opintopisteet

Toiseksi eniten huolihavaintoja herättää oppistehtävien palauttamatta jättäminen. Jos tehtäviä jää palauttamatta useammin kuin kerran, tämä vaikuttaa opiskelijan opintosuorituksiin.

Tämä onkin toinen kriteeri tuen piiriin ohjautumisessa, opintopistekertymä. Usein opettaja on jo ennen tätä tuen piiriin ohjautumista saattanut olla itse yhteydessä opiskelijaan, kuten opettajien vastauksista ilmeni.

Opettaja pyrkii joskus etsimään ratkaisua niin, ettei opiskelu keskeytyisi, vaikka opiskelijan elämäntilanteessa olisi haasteita. Tämä toki vie opettajalta ylimääräistä aikaa.

Jokin muu huoli

Kysely paljastaa myös monia muita huolen aiheita. Opettajat havaitsevat mm. opiskeluun liittyviä kognitiivisia vaikeuksia, epäystävällistä keskustelua opiskelijoiden kesken tai jonkun opiskelijan jättämistä ryhmän ulkopuolelle.

Merkittävää mielestäni on, että myös mielenterveyden pulmat näyttäytyvät opettajalle esim. opiskelijan uupumuksena tai itsensä johtamisen vaikeutena.

Ilahduttavaa on, että opiskelija tulee ajoittain myös itse kertomaan opettajalle ajankohtaisesta, omaa elämää kuormittavasta ja opiskelukykyyn vaikuttavasta asiasta. Joskus taas opiskelutovereille on herännyt huoli kaverista ja he tulevat kertomaan opettajalle. Tämä viestii mielestäni yhteisöllisestä, vastuullisesta ja välittävästä kulttuurista.  Kun opettaja sitten ottaa asian puheeksi, opiskelija on usein itsekin valmis hakemaan apua.  Toisinaan opettaja taas seuraa ja havainnoi tilannetta, keskustelee jakson muiden opettajien ja opon kanssa, mikä auttaa kokonaistilanteen hahmottamisessa. Samalla voidaan yhdessä sopia, miten edetään.

Aina opettajan puutuminen ei kuitenkaan onnistu:

”Liian kuormittava oma työtilanne estää puuttumasta, ja kun asiaan ei ehdi puuttua heti, se jää seuraavien kiireiden alle.”

Joskus huolen herättää opiskelijan hyökkäävä käytös ja epäasiallinen puhetapa. Ymmärrettävästi tilanne saattaa hämmentää opettajaakin, joka ei siksi siihen heti osaa puuttua. Lähiopetustilanteessa puuttuminen on lisäksi vaikeaa isojen ryhmäkokojen takia. Erityisen vaikeaa puuttuminen on verkko-opetuksessa. Tällöin opettaja ei välttämättä tunne tai muista opiskelijoiden nimiä, ja opiskelijat jäävät vieraiksi.

Näiden opettajien näkemysten kautta onkin muodostunut kolmas kriteeri, jonka perusteella kannattaa kutsua tukiryhmiin. Olemme sanoittaneet sen ”jokin muu huoli”. Tavoite on, että haaviin jäisi mahdollisimman hyvin monenlaiset tukea tarvitsevat. Näiden kolmen kriteerin perustella pyrimme löytämään opiskelijat Voimaa opiskeluun -hankeen tukimallin piiriin.

Huoli on tärkeä jakaa – ammattilaisillakin

En malta olla mainitsematta kyselyssä esiin tulleita opettajien omia kokemuksia huolia havaitessaan. Opettajille on tärkeää, ettei huolestuttavia opiskelijatilanteita tarvitse miettiä vain itsekseen. Vaikka Diakin toimintakulttuuri koetaan varsin yhteisöllisenä, monissa arjen tilanteissa opettaja joutuu kuitenkin toimimaan kovin yksin.

Opettajat listasivat tärkeimmäksi tuekseen kollegoiden vertaistuen. Seuraavaksi mainittiin opolta ja kolmanneksi kuraattorilta saatu tuki. Tärkeää on myös mahdollisuus työnohjaukseen ja tätä mahdollisuutta toivottiinkin lisää. Myös esimiehen ja tiimin tuki koettiin merkittävänä.

Kysely tehtiin syksyllä 2018 osana Voimaa opiskeluun -hanketta. Kysely lähetettiin 45:lle Diakin sosiaali- ja terveysalan lehtoreille, joiden pääasiallinen työpiste on Helsinki, sillä Voimaa opiskeluun -hanke toteutuu vain Helsingissä. Vastauksia tuli 18. Kiitämme kaikkia vastanneita lehtoreita vastauksista. Huomioimme vastaukset hankkeen tukimuotojen mallintamisessa ja juurruttamisessa.

Kirjoittaja: Heli Sipilä, Diakin Lehtori, opinto-ohjaaja ja hankkeen projektityöntekijä