Terveydenhoitaja: tartu rohkeasti tarinointiin!

Terveydenhoitajaopintojeni viimeisenä lukuvuonna teimme KEH5-opintojaksolla opiskelijaystäväni kanssa opintoihimme kuuluvan kehittämistehtävän osana Voimaa opiskeluun -hanketta, jonka yhteydessä tutustuimme tarinalliseen menetelmään ja sen hyötyihin. Tarinan kertomisella, tarinoimisella, voi olla monenlaisia hyötyjä ihmiselle. Tämä on havaittu muuallakin, ja esimerkiksi A-klinikkasäätiö tarjoaa nuortenlinkki.fi -sivustolla nuorille mahdollisuuden jakaa itselleen tärkeitä, omakohtaisia tarinoita, joita muut nuoret voivat kommentoida.

Mitä hyötyjä tarinoimisella on?

Tarinaa kerrottaessa kerrottu tarina tulee yhteisesti jaetuksi. Tämä kertominen saattaa auttaa ihmistä kertomiensa asioiden jäsentämisessä ja käsittelemisessä. Tarinan kuunteleminen vaatii kuulijalta keskittymistä ja herkistää kuulemaan toisen sanomaa.

Jälkikäteen kertojan ja kuulijan on mahdollista tarkastella yhdessä esimerkiksi sitä, miten ihminen itse kokee tarinansa ja millaisia ajatuksia se muissa herättää.

Miten tarinallista menetelmää voisi hyödyntää terveydenhoitajan työssä?

Tarinoinnista voisi olla hyötyä esimerkiksi monenlaisissa terveyden edistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Tarinoinnin avulla voisi olla mahdollista antaa ääni asiakkaan omakohtaisille kokemuksille ja lisätä dialogisuutta asiakas–työntekijä-suhteessa. Asiakas voisi kertoa tai kirjoittaa elämästään ja pohtia samalla itsekin tilanteensa syitä, esimerkiksi avo- ja työterveyshuollossa unettomuuteen tai kokemaansa epäterveelliseen ruokavalioon tai vastaavaan liittyen. Tarinointi voisi parhaimmillaan johtaa kiireettömään ja onnistuneeseen vuorovaikutustilanteeseen, jossa asiakas ja terveydenhoitaja yhdessä pohtisivat ratkaisuja asiakkaan elämän haasteisiin.

Toisaalta tarinan ei aina tarvitse olla omakohtainen kertomus, vaan terveydenhoitotyössä erilaiset pienet tarinat saattaisivat toimia myös keskustelunavauksina, eräänlaisina mallitarinoina. Näiden tarinoiden avulla voisi olla mahdollista jakaa tietoa entistä kiinnostavammalla tavalla. Esimerkiksi kouluterveydenhuollossa monenlaisia arkojakin teemoja, kysymyksiä ja ratkaisuja niihin saattaisi olla mahdollista käsitellä lasten ja nuorten kanssa mallitarinoiden avulla. Tarinoinnin ei myöskään aina tarvitse viedä paljon aikaa, vaan tarina voi toimia lyhyenä alustuksena tapaamiselle tai käsiteltävälle aiheelle.

Kehittämistehtävämme toi meille tekijöille uutta osaamista liittyen niihin innovatiivisiin menetelmiin, joita terveyden edistämistyössä voidaan hyödyntää eri-ikäisten asiakkaiden kanssa. Tämän blogikirjoituksen myötä rohkaisen kaikkia terveysalan ammattilaisia pohtimaan sitä, miten tarinallista menetelmää tai muita uudenlaisia asiakaskohtaamisen menetelmiä voisi omassa työssään hyödyntää. Lopulta hyvin pienetkin tekijät saattavat yllättäen parantaa asiakastyön laatua, toimia tiedon välittämisessä ja lisätä asiakkaan omakohtaista kokemusta kohdatuksi tulemisesta.

Kirjoittaja on viimeisen lukuvuoden terveydenhoitajaopiskelija Diakonia-ammattikorkeakoulusta.